Big Lady´s Micro-Player
"Peikku"

Syntymäaika
 
Ikä
 
Isä
 
Emä
 
 
 
 
25.6.2003
 
14 vuotta, 121 päivää
 
Kilvermin Kilburn
 
Big Lady´s Micro-Hippie
 
 
 
 
Peikku

Peikun tiedot Koiranetissä

Peikku kuvagalleriassa

Peikku muutti meille kauan sitten 8 viikkoisena pikku pallerona ja on tänä aikana opettanut meille aika lailla siitä mitä on kun kotona on terrieri.

Tyypillinen leikki kai siinä mielessä, että on vaikea kuvata luonnetta lyhyesti, yhtenä päivänä ollaan niin sylikoiraa niin sylikoiraa ja toisena tosi terrieriä. Sisuakin on löytynyt ihan pennusta asti, kokeili puutarhurin hommia ja parina päivänä tyhjensi traakipuun mullat purkista lattialle. Laitoimme purkin päälle verkon ettei päässyt enää multaan käsiksi, joten reippaana poikana siirtyi metsuriksi ja puri toisen puolitoista metrisen puun poikki. Alkuongelmista selvittyämme kotona ollaan oltu tosi kiltisti, kaikki
tavaratkin saavat olla paikoillaan, mitään ei tarvitse korjata talteen kun jää yksin.

Tottelevaisuus ei ole huippuluokkaa, useimmiten totellaan jos siitä on itselle hyötyä eli miellyttämishaluja ei hirveästi ole, mutta sopivasti motivoimalla tullaan juttuun.
Terrierimäisesti kärsivällisyys ei ole ensimmäinen hyve, vaikka toisissa asioissa ollaan yllättävänkin maltillisia.

Harrastuspuolella ollaan kokeiltu ainakin keinoluolia, verijälkeä, canicrossia, rauniota ja agilityä joka on ykkönen. Siinä voi sopivasti vielä hyödyntää mieltymystä
vinkuleluihinkin, ne kun ovat kova sana, ainakin siihen asti kunnes pillin saa irrotettua.
Kesällä uiminen on kivaa ja sukelletaankin, jos lelun saanti on siitä kiinni. Veneilyssä kivointa on yrittää saada keulan tyrskyistä kiinni, tosin siinä voi pudota veteen ... Talvella hiihtäminen on ihan mukavaa kunhan välillä pääsee olkapäälle huilimaan ja pilkillä kannattaa aina kurkkia josko siellä avannossa joku olisi.

Riistaviettiä löytyy, keinoluolilla se ketun haju oli niin ihmeellinen, ettei meinattu nahoissa pysyä ja kun sen ketun näki vielä ihan elävänä vieressä, niin voi että!
Kettutarhojen lähelle ei ihan hevin mennä, kestää monta tuntia ennenkuin Peikku rauhoittuu sen jälkeen. Melkein sama vaikutus on poroilla, vaikka Peikkua muuten voi
pienin varauksin pitää metsässä vapaana, niin Lapissa se ei ole mahdollista. Metsästyskoiraa Peikusta ei kuitenkaan tulisi, koska paukkuarkuus kiusaa, ensimmäinen uusi vuosi oli heti liikaa.

Koirakavereita ei ole, erakko mikä erakko. Pentuna vielä seurusteltiin muiden kanssa mutta nykyään se on "terve ja heippa" eikä muuta. Reviiri on tarkka kotinurkilla,
muualla ollaan huomattavasti joustavampia. Ihmistenkin kohdalla halutaan itse valita suhtautuminen, mielistelemällä ei pääse kaveriksi. Kotiväki on kuitenkin ykkönen ja välillä on pakko päästä ihan viereen, joskus taas ihmettelee että onko koira kotona ollenkaan, viihtyy hyvin omissa oloissaankin.

Ehkäpä joku muu kuin leikki olisi ollut ensimmäiseksi koiraksi helpompi, haastetta on löytynyt ja löytyy mutta juttuun ollaan tultu ja kavereita ollaan edelleen.
- ja onpahan koirassa ainakin luonnetta !

   

 
©